JAZZILAISET




torstai 27. toukokuuta 2010

Kesälampaat


Kaikki varmaan jo tietää, mutta meillä on Lotan ja Daven kanssa kesälampaita. Parin viikon ajan tässä on opeteltu lampaiden hoitoa, sekä koitettu kesyttää niitä lisää. Osa niistä tuleekin jo suoraan luokse, kun menee laitumelle. Mustikka etenkin on kovin kesy. Maijakin tulee karitsoineen kerjäämään. Sen karitsatkin ovat sangen rapsutushakuisia. Tosin sen pässi-karitsalle täytyy suunnitella joku iso hattu päähän, koska se tahtoo puskea itsensä aitauksen väärälle puolelle harvasen päivä. Ruoho kun on selvästi vihreämpää toisella puolella aitaa. Ja sitten tulee äitiä ikävä! Pojat pojat ;o)
Eilen menin aamupäivällä Ansan ja Kimin kanssa laitumella käymään, ja siellähän se taas oli, aidan väärällä puolella. Karitsat eivät tietenkään anna kiinni, joten täytyi tehdä suunnitelma. Se liikkuu kohti laumaa, joten laitoin koirat kiinni kauemmas laitumen kulmasta plokkaamaan tielle pääsyn. Avasin porttia vähän, ja kun lauma tuli minun luo kerjäämään, tuli pikku pässi myös kohti minua. Sitten sille tuli ongelma: se seisoi avonaisen portin luona ja arpoi uskaltaisiko mennä minun ohi äidin luo, vai olisiko parempi paeta takaisin. Mutta kun siellä oli ne "sudet"! Iiik, tai siis bää-ä-ää? (Tarkoittanee lampaan kielellä: äitiii?!) Silloin pikku-susi sanoi, vräyh! ja päätös oli helppo, äkkiä äitin luo ihmisen ohi. Kaikki taas onnellisesti yhdessä. Kimi sai suuret kiitokset avusta :o)
Tänään raahasin laitumelle lisää heinää ja vettä, koirien avustuksella. Kimi tuntuu kiinnostavan lampaita kovasti. Sen kanssa saakin olla tarkkana, ettei livahda aidan raoista seurustelemaan Mustikan kanssa. Niillä on joku yhteys. Tänäänkin nuuhkivat toisiaan aidan raosta moneen kertaan. Ansa sai olla mukana aidan sisäpuolella, kun kannoin heinää sadesuojaan ja jaoin kaurat. Ansan ne päästää jo mukavalle etäisyydelle. Emälampaita karitsoineen täytyy vaan pitää silmällä, etteivät tule pökkimään koiraa. Tarkoitushan ei ole pelotella kumpaankaan osapuolta, koiran täytyy kunnioittaa lampaita ja päin vastoin.
Oikeastaan se on mukavaa puuhaa. Samalla saa seurata myös viereisen tallin varsojen kasvamista ja elämisen sietämätöntä keveyttä pitkien kinttujen kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti