JAZZILAISET




perjantai 21. toukokuuta 2010

Surun päivä


Miina-äitee.... miten ikävä nyt onkaan...
Lyhyen sairastumisen jälkeen Miina nukutettiin tänään pois... lyhyen ja lyhyen, mikä on lyhyt?
Sisukkaana ja kuuliaisena sairaus oli ollut jo olemassa jonkun aikaa. Sitten yhtäkkiä liikuntavaikeudet lisääntyivät, paino laski lyhyessä ajassa dramaattisesti vaikka ruoka maistui. Eilen ei enää jalka noussut ja mielikin luovutti.
Nyt Miinalla on siivet ja voi hypätä ja lentää korkeammalle kuin koskaan!
Kuten Ella sanoi: suru ja ikävä on rakkautta ............ vaikka se ei juuri nyt siltä tunnukaan.

2 kommenttia:

  1. Osanottomme. Ikävä on valtava, mikä surun päivä. Voimia ja jaksamista. Nyt Miina on äiskänsä kanssa seuraamassa meidän touhuja.
    Terveisin Eila, Lotta ja Wilma-äiskä pilvenreunalta

    VastaaPoista
  2. Otan osaa. Miina oli suuri koirapersoona.

    VastaaPoista