JAZZILAISET




maanantai 16. heinäkuuta 2012

PAIM-E

Jossain innostuksen vallassa ilmoittauduin Ansan kanssa näihin "uusiin" virallisiin kokeisiin. Heinäkuussa sopivasti lomaa, joten matka Vehmersalmelle ja takaisin ei tuntunut kauhealta; etenkin kun Dave lupasi kyydin :o)
Koe ei vaikuttanut vaikealta luettuna, mutta katsottuani Taffyn ja Breen harjoitus-videoita samaisesta kokeesta, alkoi hieman jännittää. Vaikka hienosti Taffy tekee, kuten Breekin.
Perjantaina illalla myöhään Vehmersalmella sateen yltyessä telttaa pystyttäessä mieli ei ollut kovinkaan korkealla.... kaikkeen sitä ihminen ryhtyykin!
Yö meni ihmeen hyvin, vaikka kukot kiekuivat aika ajoin, hanhet töräyttelivät ja läpsyttelivät teltan vieressä. Sade sentään loppui aamuun menessä. Ansa oli ensimmäistä kertaa teltassa, mutta ei tuntunut sitä viidakon äänet haittaavan, vaan kuorsasi alustallaan tyytyväisenä.
Edellisen illan huono tuuli ja jännitys oli poissa. Lähtöjärjestyksen arvonnassa sain hyvän numeron, 5!       Koerataan tutustuttaessa jännitti vain vähän ja tuli itsevarmempi olo; siinä ei ollut kuin yksi kohta, joka voi tuottaa ongelmaa eli häkistä otto. Muuten se oli ihan tavallista "työtä" pitkine kuljetuksineen. Kuljetukset Ansa osaa.
Taffy oli meistä ensimmäinen, ja suoritti radan Daven kanssa tosi mallikkaasti alusta loppuun. Dave taisi muistaa hengittää välillä ;o) Sitten kohta olikin meidän vuoro aloittaa. Ansa tuli innokkaana töihin ja suunnisti kohti häkkejä. Avasin portin ja pyysin sen sisään, ja sitten se mitä pelkäsin (tai osasin odottaa) tapahtui, ensimmäisenä ollut uuhi löi Ansalle jalkaa, ja Ansa päätti säästää nahkansa ja poistui paikalta. Suljin portin ja hain sen takaisin... ja sama uudestaan. En halunnut antaa periksi, vaan käskin sitten jo napakammin sitä jäämään ja otin itse lampaat ulos. Jalkaa polkeva jäi, mutta jääköön. Muut tulivat tosi helposti ihmisen luo, kunhan koira oli edes näköpiirissä.
Loppu olikin helppoa. Porteille kuljetus kolme kertaa, välissä yksi silta, yksi pysäytys ja laidunnus, ja takaisin. Portit ja silta menivät todella hienosti omasta mielestänikin. Ansa laittoi lampaat hienosti takaisin häkkiin, jopa mennen sisäpuolelle :o)
Kokeesta jäi oikein hyvä mieli, eikä vain siksi että läpäistiin se. Vaan siksi että koe on hyvin oikean työn oloinen. Pisteitä menee jos koira ei tottele yhtään tai ei tee itse töitä. Lampaiden turhasta näykkimisestä vähenee tietysti myös, mutta esim. itsepäisen jököttäjän käskemisestä ei rangaista.
Lotta videoi kaikkien meidän kolmen suoritukset, niitä odotellessa :o) Niin ja Liinan sisko Bree suoritti myös kokeen hyväksytysti, nuorimpana koko viikonlopun porukasta. Ja sunnuntaina Liinan veli Saku suoritti hyväksytysti taipumuskokeen :o)  Partiksessa on ainesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti